Joona Haavisto

Milloin kävelykadut ovat pilanneet kaupungin?

  • Strøget, Copenhagen - Kuva: Olga Itenberg - Wikipedia
    Strøget, Copenhagen - Kuva: Olga Itenberg - Wikipedia

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi taannoin suunnitelmia ja vaihtoehtoja kävelykeskustan laajentamiseksi. Miksi Helsingissäkin puuhataan kävelykatuja ja työnnetään autoja ahtaalle? Siksi, että halutaan luoda ihmiselle sopivaa, elävää kaupunkia. Kävely tärkeä liikkumismuoto kaupungin keskustassa. Keskustassa kävelijä on kuningas.

Olen itse Helsingin Kokoomuksen listalla kuntavaaliehdokkaana ja vastasin aiheeseen liittyvään vaalikonekysymykseen kävelykatuja puoltavasti. Minusta miellyttävimmät kaupunkikokemukset on nimenomaan suurten kaupunkien keskustojen kävelyalueilta. Kööpenhaminasta löytyy Euroopan pisin kävelykatu Strøget, joka on varmasti monelle tuttu. Miellyttävä esimerkki Helsingistä on keskuskatu, jota tuskin kukaan enää kaipailee sitä takaisin tavalliseksi autotieksi. Sen lisäksi, että kävelykadulla on mukava kulkea, niiden varrella on yleensä liikkeitä, ravintoloita ja elämää. Alueille muodostuu kaupunkilaisten olohuoneita. Melutason alhaisuus, pienhiukkaspäästöjen vähäisyys ja turvallisuuden kasvu tuo oman lisänsä viihtyisyyteen.

Helsingin keskustassa trendi on sama kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Autoliikenne on viimeisten vuosikymmenien aikana laskenut. Samalla myös poikittainen liikenne keskustan läpi on vähentynyt. Se ei ole näivettänyt keskustaa, päinvastoin kauppa käy ja markkinat kukoistaa. Suurimmat asiakasvirrat löytyy nimenomaan kävelykatujen ja -alueiden sekä joukkoliikennekatujen varsilta.

Samalla kun kävelykeskustaa laajennetaan poistamalla ajokaistoja, niin olennaista on poistaa maanpäällistä turhaa parkkitilaa. Varsinkin Helsingin keskustan merenranta-alueilla on kaupunkialuetta erittäin tehottomassa käytössä. Siihen mihin Guggenheimia kaavailtiin, on edelleen parkkipaikka. Ja pelkään, että peltilehmät laiduntavat merenrantanäkymin vielä ensi vuosikymmenelläkin.

Kävelykatusuunnitelmissa joukkoliikenteen sujuvuus ja pyöräilyn reitit eivät saa unohtua. Osa muokattavista kaduista onkin syytä huomioida niin, että esimerkiksi ratikat pystyvät kulkemaan ja selkeät väylät pyöräilylle löytyy. Kävelykatuja kehitettäessä on tottakai huomioitava myös kadunvarsien yritysten tavarantoimitus, pelastustiet ja taksien pääsy erityistilanteissa.

Liikkumisen tulevaisuus on aivan toisenlainen. Nyt puhutaan liikkumisesta palveluna. Lähivuosina nähdään oikeita esimerkkejä ja ratkaisuja liikenteen automaatiosta. Robottiautot, jaettu automatisoitu liikenne yhdessä kattavan joukkoliikenteen kanssa vähentää merkittävästi tarvetta auton omistamiseen. Samalla kasvaa viihtyisyys ja turvallisuus, sekä tietysti liikkumisen sujuvuus.

En ole nähnyt kävelykatuja, jotka olisivat pilanneet kaupunkia. Pidän käytännöllistä lähestymistä tässä täysin mahdollisena. Helsingin keskustan käveltävää aluetta voi harkitusti laajentaa kävely- ja joukkoliikennekatuja lisäämällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Unohtakaa jo ne ratikat. 40 senttiä henkilökilometrille on liikaa. Rahalle on parempaakin käyttöä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kilometrikorvaus henkilöautolle on 43 senttiä, eli ratikka on halvempi.

Pekka Pylkkönen

Ajattelinkin vaihtoehtona lähinnä bussia joka ajaa Helsingissä puolella ratikan kustannuksesta. Ynnä vielä sopeutuu joustavasti muuttuvaan kaupunkiympäristöön.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

On puhutti että täällä Jyväskylässä kävelykatu ja kauppakadun muuttaminen kävelykaupungiksi on kuulemma pilanneet kaupungin ja ihmisiä harmittaa kun aivan kapan oven eteen ei pääse omalla autollaan. Tosin kaupungin virallisen linjan näyttää näkevän jo muutenkin siitä kuinka julkisen liikenteen käyttäminen muuttui tukalammaksi linkkiuudistuksen jälkeen kun reitit jaettiin vyöhykkeiksi. Seuraus on ollut uudistuksesta se mitä toisaalta sillä tavoitettiinkin eli kannattamattomia reittejä ajettiin alas ja linkeistä saatiin ei toivotut matkustajat eli työttömät ja polkupyöräilijät pois. Mutta kuten markkinat toimivvat, niin kysynnälle aina vastataan. Näin siis on käynyt Jyväskylässä jossa vanhalle teollisuusalueelle on muodostunut suuri kaupankeskittynä aivan keskustan lähituntumaan. Viimeksi Seppälään valmistui uusi jättikokoinen Super-Prisma ja sinne on on rakenteilla jo kolme todella suurta kauppakeskusta entisten liikekeskusten rinnalle. Tämä näivettää Jyväskylän keskustaa ja kauppakatua, mutta Seppälään asioille meneville luvataan keskustaa parempaa saavutettavuutta henkilöautoilla. Ja taisi myös olla Keskimaan toimitusjohtaja joka täällä Jyväskylässä esitteli kuinka tulevaisuudessa suurensuuret peltomarketit tulevat olemaan kaupunkien uusi moderni keskusta. Näin jokainen kaupunki taaplaa omaa polkuaan. En tosin tykkää Jyväskylän oudosta strategiasta, mutta empä oikein työttömänä nuorena voi vähävaraisena poiskaan muuttaa.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Eivät kävelykadut kaupunkia pilaa, mutta yksipuolinen, vain tiettyjä liikennemuotoja fundamentaalisesti suosiva toiminta pilaa. Niin ikävää kun se onkin, niin helsinkiläiset vain tarvitsevat myös yksityisautoja selvitäkseen arjen askareista.

Kööpenhamina on siinä mielessä hyvä esimerkki, että myös autoilijat ovat otettu huomioon. Leveät väylät halkovat kaupunkia. Kaikki liikenne muodot ovat hyvässä sovussa keskenään kuten sivistysmaassa kuuluukin. Ei minulla ole koskaan ollut siellä auton kanssa ongelmia. Tukholmassakin pärjää autolla mainiosti.

Helsingin keskustaa kuormittaa itälänsi-suuntainen liikenne, johon ratkaisuna olisi keskustatunneli. Rahoittaminen hoituisi sillä, että se olisi maksullinen. Päätökset olivat jo melkein tehty, kunnes sossut lipesivät siitä pelätessään cityvihreiden voittavan vaalit - turpaan tuli kuitenkin eikä tunnelia rakennettu. Sen sijaan saadaan aivan järjettömän kallis kruunuvuoren silta, koska vihreiden mielestä ratikan kolina saaristossa on kai jotenkin kodikasta. Myös taksiautoilukin on pahasta, niin nekään eivät pääse ajamaan siitä ylitse. Sen verran kapeaksi se tehdään. Kesähelteillä varmaan ihan kivakin ajaa fillarilla sillan ylitse, mutta tuulisella säällä voi mankelointi olla vähemmän mukavaa ja meillä tuulee usein. Tänäänkään ei siellä olisi muita näkynyt kuin ehkä Kotro.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Silloin ne saattavat pilata jos julkinen liikenne (sis. taksit)on yli 100 metrin kävelymatkan päässä missään kohtaa aluetta, ja jos pyöräilijät ja kävelijät joutuvat nokakkain vähemmän kuin 5 metrin hajuraolla.

Toimituksen poiminnat