Joona Haavisto

Tasaisemmin jaetut perhevapaat ovat myös isän etu

Eilen minulla oli ensimmäinen isänpäivä isänä. Vauvallamme tulee huomenna täyteen 10 kuukautta ja viimeiset kolmisen kuukautta olen ollut vanhempainvapailla viettäen reippaasti aikaa hänen kanssa. Olen päässyt näkemään ja kokemaan monenlaista hänen kanssaan ja tätä vapaata on jäljellä vielä vuoden loppuun.

Vapailla ollessani olen pohtinut perhevapaiden jakautumista vanhempien kesken. Omalla työpaikallani moni isä pitää ison osan isyysvapaan yhdeksästä viikosta ja osa jakaa lisäksi vanhempainvapaata äidin kanssa. Yleisesti tasaisesta jaosta ei kuitenkaan voi puhua, vaikka trendi on parempaan. Kannustaako perhevapaajärjestelmä nykymuodossaan riittävästi hoitosuhteen tasaisempaan jakoon?

Itse toivoisin, että perhevapaat jakautuisivat enemmän SAK:n mallin mukaisesti. Tämä malli on saanut kannatusta myös Kokoomuksen suunnalta. Mallissa 12 kuukauden vanhempainraha jaetaan tasan vanhempien kesken ja lisäksi alussa on reilun kuukauden mittainen raskausraha äidille. Päivärahoja on myös mahdollisuus siirtää tulevaan käyden samalla osa-aikaisesti töissä. Vanhempainrahan jälkeen olisi vielä 6 kuukauden hoitoraha, joka olisi yli kaksinkertainen nykyiseen kotihoidontukeen verrattuna. Näin lapsen kanssa voisi olla ainakin 1,5 vuotiaaksi asti kotona, eivätkä tulot romahtaisi merkittävästi. Perheiden valinnanvapauteen ei puututa sen enempää kuin nytkään, osan päivärahoista voisi siirtää toiselle vanhemmalle, mutta kannustin olisi selkeästi tasaisempaan jakoon.

Nykyinen järjestelmä puolestaan saa etenkin äidit jäämään pitkille perhevapaille, mikä heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, urakehitystä ja eläkkeitä. Kelan arvion mukaan pitkällä hoitovapaalla olleen naisen eläke on 100-200 e/kk pienempi kuin naisen, joka ei ole ollut vastaavaa aikaa poissa työelämästä. Ja toisaalta isät eivät pysty käyttämään vapaita riittävästi äidin ollessa pitkillä perhevapailla. Tasaisemmin jaetut perhevapaat olisivat myös isän etu sillä ne tukisivat isä-suhteen luomista ja isän asemaa tasavertaisena vanhempana. Ei valtion kannata tarjota tukirakennetta, jolla tällaisia vaikutuksia, tarvitaan muutosta.

Samalla kun uusi perhevapaiden malli pidentäisi vanhempainvapaata, täytyisi sen mielestäni leikata kotihoidontukea, jotta kulut pysyisivät samana. Nykyisin vanhempainvapaakauden päättyessä lähes kaikki perheet valitsevat kotihoidontuen, ja useimmiten se on äiti joka jää kotiin. Vuonna 2015 kotihoidon tuen saajista 93% oli naisia ja keskimäärin kotihoidontuella ollaan yhden lapsen kanssa 10 kuukautta.

Kuitenkin on olemassa hyviä vaihtoehtoja lapsen päivähoidon järjestelyyn ja samalla molemmat vanhemmat pysyisivät työnsyrjässä kiinni. Varhaiskasvatus on meillä tutkitusti laadukasta ja perheet ovat siihen tyytyväisiä. Muissa pohjoismaissa varhaiskasvatukseen osallistumisprosentti on selkeästi korkeampi mitä meillä Suomessa. Länsinaapureissa katsotaan, että lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta ja yhdessä toimimisesta jo pienenä. Tutkimusten mukaan alle 3-vuotiaana aloitettu varhaiskasvatus tasaa sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja.

Uudistetun perhevapaamallin tulisi olla luonteeltaan joustava, jotta se mahdollistaisi erilaisia ratkaisuja perheen ja työn yhteensovittamiseksi. Perhevapaiden uudistaminen kannattaisi aloittaa jo tällä eduskuntakaudella, sillä nykyinen järjestelmä on aivan liian jäykkä ja monimutkainen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat